January 27, 2015

Kestävä talous

yrittäisitkö-1024x234

Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus rakentuu kestävän talouden varaan. Suomen talous ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kunnossa. Kysymys kuuluu, millä toimilla saamme taloutemme kestävälle perustalle?

1. Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa.

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä tulisi helpottaa suuntaamalla innovaatio- ja rahoitustukea pk-yrityksiin. Vahvoja kasvualueita löytyy digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation sekä terveysteknologian alueilla. Näiden alojen kasvaminen edellyttää vahvaa julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatio panostusta.

Työmarkkinoille on saatava nykyistä enemmän joustavuutta etenkin pienten yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi. Yrittäjyyden helpottamiseksi turhaa sääntelyä on purettava ja pienet yritykset pitää vapauttaa arvonlisäveron piiristä, kun niiden liikevaihto on alle 50 000 euroa. Uusia rahoituslähteitä, kuten joukkorahoitusta on myös kehitettävä. Suomen yhteisöverokannat tulee pitää kilpailukykyisinä suhteessa vertailumaihin. Myös perintöverotusta on kehitettävä ennakkoperintöihin ja sukupolvenvaihdoksiin kannustavaksi.

2. Suomen velkaantumisen on loputtava.

Suomi velkaantuu lähes 8 miljardin vuosivauhtia eikä elvyttäminen ole ensisijainen keino parantaa taloustilannettamme. On arvioitu, että Suomen valtionvelan korot ovat muutaman vuoden sisällä lähes kolme miljardia euroa. Julkisen sektorin velka nousi kymmenessä vuodessa 64,8 miljardista eurosta 110,4 miljardiin euroon vuoteen 2014 mennessä. Kehitys ei voi jatkua tällaisena. Velanoton vähentäminen tulee kuitenkin jaksottaa usean vuoden ajalle, jotta ei pysäytetä talouskasvua ja heikennetä taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten elinoloja.

Velkaantumisen loppumiseen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia sekä uusia työpaikkoja. Valtion ja kuntien kustannuksia on vähennettävä tehostamalla ja järkeistämällä palvelutarjontaa. Julkisen sektorin laaja digitalisaatio on mahdollisuus luoda uusia palveluita ja tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä. Julkisen sektorin eri toimijoiden yhteistyötä yli organisaatiorajojen on lisättävä uusien innovaatioiden löytämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Laitetaan virastot ja kunnat puhaltamaan yhteen hiileen.

3. Koulutus on investointi tulevaisuuteen.

Koulutuspolitiikan on vastattava ajan haasteeseen kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä, jotka rakentavat maamme menestystä. Koulutukseen ja tutkimukseen tulee ohjata enemmän varoja eikä koulutuksesta saa leikata. Peruskoulussa laadukas opetus, teknologioiden käyttö opetuksessa ja riittävän pienet ryhmäkoot ovat oppimisen kannalta keskeisiä toimia. Sosiaalisten taitojen ja koodauksen lisääminen jo  perusopetuksessa tukevat nuorten siirtymistä työelämään.

Yrittäjyyskasvatusta tulee monipuolistaa ja laajentaa kaikilla koulutusasteilla sekä lisätä sen osuutta opettajankoulutuksessa. Yrittäjyyden roolia on kaikille koulutusaloille yhteisenä teemana vahvistettava ja yrittäjyyskoulutusta laajennettava myös yliopistoissa.  Akateemiseen työttömyyteen on puututtava lisäämällä opiskelijapaikkoja niille aloille, joilla on pulaa työntekijöistä ja vähentää sieltä, missä on ylitarjontaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *